tiistai 13. lokakuuta 2009

Pompulalankaa ja tunnustus

Viikonloppu meni markkinoilla ja messuilla. Lauantaina Hailuodon siikamarkkinoilla ilmat suosivat ja oli muutenkin mukavaa. Mukavaa, joskin ruuhkaista oli myös sunnuntaina Oulun käsityömessuilla. Messuilta löytyi muun muassa nämä:

Ja sitten tulin ostaneeksi pompulalankaa. Siis minuahan on aikaisemmin ärsyttänyt koko lanka. Mutta ei vissiin ärsytä enään, kun kerta sitä ostin.


Olen kutomassa pompulalangasta kaulaliinaa. En ole vielä varma, että tuleeko siitä aivan ihana vai aivan järkyttävä.

Sain viikonloppuna Mizyénalta myös tunnustuksen ja haasteen. Paljon kiitoksia siitä.

Haasteeseen kuuluu kertoa itsestä seitsemän asiaa, joita ei ole ennen kertonut. Melko paljonhan tässä on tullut jo lätistyä, mutta yritin pinnistää jotain:

1. En pidä punajuurista enkä punaviinistä.

2. En ole vieläkään toteuttanut vuonna 1995 tekemääni päätöstä ruveta luovuttamaan verta.

3. Olen esiintynyt tietokilpailussa televisiossa.

4. Olen höperönä vaaleanpunaiseen väriin. Jo teinityttönä maalasin sillä huoneeni seinät, enkä ole vieläkään kasvanut väristä irti. En ole kyllä yrittänytkään.

5. Toisinaan minun on aivan pakko saada vaahtokarkkeja. Mieluiten vaaleanpunaisia.

6. Minulta on kysytty, että olenko minä Katri Helena.

7. Minulla ei ole koskaan ollut pitkiä hiuksia.

Tähän tunnustukseen ja haasteeseen kuuluu, että antaa ne eteenpäin seitsemälle bloggaajalle. Annan tunnustuksen ja haasteen eteenpäin kaikille seitsemälle lukijalleni!!! Tai jos teitä on enemmänkin, niin ei haittaa. Ilmoitelkaa jos tartutte haasteeseen, niin saan käydä lukemassa vastauksenne.

Viihtyisää viikkoa!

8 kommenttia:

  1. Oli kyllä hulinainen viikonloppu, mutta mukava sellainen. Minäkin olen hiplannut pampulalankaa.
    Voi taikkeri, monta asiaa, mitä en ole muistanut ollenkaan, siis noista paljastuksistasi.

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoisia tunnustuksia. Tasta hyvasta ajattelen sinua nyt Katri Helenan nakoiseksi.

    Onneksi en ostanut tuota pompulalankaa mukaani, luulen etten olisi saanut siita mitaan aikaiseksi kun en olisi osannut.Omasi nayttaa hienolta.

    VastaaPoista
  3. Taisin hipellellä tuota samaa nappirasiaa, se oli jotenkin niin hellyyttävä. mutta en olisi raskinut avata sitä saati käyttää nappeja, joten jätin hankkimatta. samaiselta tiskiltä tosin löysin kivaa raidallista nauhaa, 10 metriä kahdellla eurolla!

    VastaaPoista
  4. Ihan oikeaan osoitteeseen tunnustus tuli! Onnea vaan!! Missàhàn noita ostoksia seuraavan keran nàhdààn???? Vai et tykkàà punaviinistà. No onhan valkoistakin ja kuohuvaa!! No hàtà. Nyt kun harjoitelen haitarilla soittamaan ja laulamaan Puhelinlangat laulaa ja laitat sen pitsikukan hiuksiin, ohjelmistoagentit alkaa soitella vara-Katrille.

    VastaaPoista
  5. Ohoh! Siis sinà harjoittelet. En minà.

    VastaaPoista
  6. Vaahtokarkit ovatkin ihania! Katri Helena on hyvän näkönen mimmi. :) Tuo pompula on minua kalvanut, ensin vastaan ja nyt hiljalleen myöten...

    Vastasin viimeinkin totuuksia haasteeseesi... :)

    VastaaPoista
  7. Hi-hii. Olenkohan yksi seitsemästä? :-)
    Tykkään muuten Katri Helenasta. Puhdas, suomaleinen ääni. Hyvä hoilata mukana.

    VastaaPoista
  8. satu.p: Joo, kaikenlaista sitä tuleekin mieleen, kun rupeaa muistelemaan. Näähän käy sellasesta dementiantorjuntaharjotuksista.

    Pikkujutut: Noh, siitä on melkoisesti aikaa, kun minua Katri Helenaksi kyseltiin... Olisit osannut, pompulalanka on helppoa käsitellä.

    Soile: En minäkään raski aukaista... Sillä samaisella pöydällä oli paljon kaikkea ihanaa!

    Lissu: Siinä vaiheessa, kun osaan soittaa haitaria ja laulaa pitsikukka päässä Katri Helenaa, olen varmasti oppinut juomaan myös punaviiniä!

    Satu: Tuo pompulalanka on jotenkin niin kauheaa, että se onkin ehkä ihanaa. Kaulaliina kohta valmis. Mukava oli lukea totuuksiasi, nyt vain kirjoittamaan niitä lissää :-)

    Linnea: Olet yksi seitsemästä, tartu ihmeessä haasteeseen!

    VastaaPoista