tiistai 17. elokuuta 2010

Vielä kerran

Vielä syntyi yksi rannerengas napeista.

Tälläkin kertaa pujottelin napit koruvaijeriin.

Nappirannekkeet ovat mukavan pieniä käsitöitä, jotka tulevat pian valmiiksi. Suurempaa käsityötä en nyt vielä jaksa ollenkaan ajatella. Eli inspiraatiota odotellessa.

Aivan ihanasta kesästä huolimatta minulla on hirvittävä matkakuume. Viime yönä näin jo unta, että olin siskoni kanssa jossakin Venäjän Karjalassa, eikä sisko antanut minun ostaa nappeja.

Matkan lisäksi haluaisin grillikodan. En haluaisi grillata siellä, vaan haluaisin vain istua nuotion lämmössä ja nauraa syksyn koleudelle. Ja sitten haluaisin yhden kalliin neuletakin, jota olen käynyt katsomassa jo kolme kertaa. Ja sitten haluaisin pienemmän ajokortin, että voisin ostaa pienemmän lompakon... Mitään noista en oikeasti tarvitse.

3 kommenttia:

  1. Olinko se minä vai se toinen se sisko? Voisin minäkin lähtä matkoille ja kyllä mulle se Venäjän Karjalakin passaa ja mun puolesta saat ostaa kyllä niitä nappejakin. Minäkin haluaisin pienemmän ajokortin ja oon sen aikonut hommata samalla kertaa kun uusin passin kun se menee vanhaksi. Mun ajokortissa on ihan järkyttävä kuvakin. Äkkiäkö tekasetta grillikodan ja osta myös se kallis neuletakki kyllä sinä sen voit ostaa, kun oot niin ahkerakin kun viittit värkätä nuita nappijuttuja.

    VastaaPoista
  2. Minäkin haluaisin pienemmän ajokortin. Tuossa isossa, vanhassa on kyllä aika hyvä kuva. Odotan esikoista - no, se ei kyllä kuvassa näy ;-)

    VastaaPoista
  3. satu.p: Sinähän se olit. Mutta annoit sinä mun ostaa peltipurkkeja. Ootan vielä, että se neuletakki tulis alennusmyyntiin.

    Linnea: Olishan se kätevämpi sellainen pienempi... Tai jos tuo isompi olisi se alkuperäinen pahvinen, niin sitten en vaihtaisi.

    VastaaPoista