torstai 9. joulukuuta 2010

Karttakoruja

Minua pyydettiin suunnittelemaan Oulu-aiheisia karttakoruja myytäväksi Oulun taidemuseon museokauppa Ainoaan.





Nyt korujani sitten on Ainoassa myytävänä. Mallistoon kuuluu kaula- ja rannekoruja. Koruissa on käytetty kutistemuoville siirrettyä Oulun kaupungin asemakarttaa vuodelta 1940, luonnonkiviä, puuhelmiä ja verkonpaulotuslankaa. Kaikki korut ovat erilaisia.

Olen ollut tästä projektista enemmän kuin innoissani, sillä tämä oli jotakin sellaista, josta en osannut edes unelmoida. Kiitos projektin osumisesta minulle kuuluu isosiskolle, joka sattui olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa tekemäni koru kaulassaan.

Projektin päätteeksi elimistöni antoi flunssalle vallan ja katselen nyt sitten maailmaa enimmäkseen vaakatasossa.

10 kommenttia:

  1. Hieno homma ja korut on valloittavia! Parane pian.

    VastaaPoista
  2. Oi, kivoja! Ihanko tosi sait itse reiät kiviin? Ne on niin söpöjä.

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon! Maailmanvalloitus alkaa

    VastaaPoista
  4. satu.p: Kiitos! Vielä nousi kuume, joten vähän tässä ollaan epätoivosia.

    Jokke: Kiitos! Sain reikiä, mutta paljon meni kiviä hajalle ja paljon meni myös poranteriä...

    Linnea: Kiitos! Tämä on ollut tosi mukava ja jänskä jutska!

    VastaaPoista
  5. Onnittelut, suuresti.Upea homma!
    Toipumista!

    ps: meilläkään ei taahdu ei mitään joulun suhteen. olen ymmälläni.

    VastaaPoista
  6. jänniä koruja! Seuraava Oulun visiitti on vasta kesällä, mutta ehkä olet jo tehnyt silloin uuden erän myyntiin.

    VastaaPoista
  7. Niistähän tuli hienoja :-) Vai iski se lentsu sinuunkin - aika sitkasta plaatua.
    - Katri -

    VastaaPoista
  8. Pikkujutut: Kiitos! Jouluhan tulee joka tapauksessa!

    Kasselin kyyhky: Kiitos, katsotaan miten käy!

    Katri: Kiitos. Niin pääsi iskemään, mutta onneksi tänään on jo terveempi päivä!

    VastaaPoista
  9. Hauskoja koruja! Museokaupat on hyvä kiertää vaikkei museoon ehtisikään.

    VastaaPoista
  10. Thilda: Kiitti. Niin, museokaupoissa menee toisinaan kauemmin kuin itse museossa.

    VastaaPoista