torstai 29. joulukuuta 2011

Vakstuukikirja





Se yksi ja ainoa joululahja, jonka tein täksi jouluksi, oli reseptikirja ystävälle. Kannet tein siihen taannoin kirpparilta löytämistäni Finlaysonin vahakangasmallitilkuista. Sisälle kirjaan sidoin lehdistä leikkomiani ruokaohjeita, kopioita omasta reseptikirjastani ja useammanvärisiä tyhjiä sivuja. Joillekin sivuille kirjoittelin runonpätkiä. Kirjasta tuli vähän rähjäisen näköinen, mutta sovitaanko, että tärkeintä oli ajatus?

Kerrottakoon sekin, että tänään meinaa sapettaa. Ensinnäkin lämminvesivaraajamme taitaa olla sökönä. Toisekseen, langaton verkkomme hylkii jälleen läppärini, eikä auta vaikka mitä piuhaa käyttäisi irti. Mrr..

torstai 15. joulukuuta 2011

Vuoteni

Kuten aiemmin mainitsin, käsityökerhon marraskuisen työn tehtävänantona oli tehdä työ valitsemansa Kirsi Kunnaksen runon pohjalta. Työssä on määrä käyttää kankaalle siirrettyjä kuvia ja tekstejä sekä joku pieni esine. Tai jotain sinne päin. Minä valitsin runon nimeltä Vuosi. Tai oikeastaan runo nimeltä Vuosi valitsi minut, sillä minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa se.

Minun ensi vuoteni on nimittäin:

Jään joululta vuodeksi vuorotteluvapaalle. Päivät on tarkoitus täyttää sillä mitä aamulla sattuu mieleen juolahtamaan.
 
Työssä on käytetty kirpparilta joskus mukaan tarttunutta kankaista kalenteria. Kalenterin päälle on ommeltu muisteja, häviävälle vessapaperirullan hylsylle kirjomiani kuvia ja sen semmoista.Työn pohjalla on farkunlahje.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Joko kotiläksyt on tehtynä?

No niin, tiukka käsityöpäivä Raahessa on taas takana. Ja tässä ihan vain muistutuksena käsityökerholaisille, että seuraava kokoontuminen on sitten 14.tammikuuta. Ajattelin vain kysäistä, että joko teillä on sitä kokoontumista varten läksyt tehtynä? Eli kotiläksyjä on kaksi kappaletta:

1) JOULUKIIRE. Kuvaa se tunnelmana, värinä, tunnetilana tai ihan konkreettisena asiana. Koko ja toteuttamistapa ovat vapaita.

2) Ota palanen vuorisilkkiä. Kastele pala, kääri ja sido se tiukaksi mytyksi. Älä aukaise myttyä ennen kuin opettaja antaa siihen luvan! Ota mytty mukaan seuraavaan kokoontumiseen.

Tehtävänanto on suoritettu!

Ja blogitauosta sen verran, että yleisön vaatimuksesta minun on esiteltävä täällä ainakin ne sivupalkkiäänestyksen tulokset. Eli palaillaan asioihin!

torstai 24. marraskuuta 2011

Heippa vaan

Edellisessä postauksessa esitelty kalenterityön hyvä alku edistyy tasaisen varmasti, mutta hitaasti. Mitään uutta ei siis esiteltävissä. Tervehtiköön teitä tämä noin kymmenen vuotta sitten huovuttamani nalle, jonka kuva löytyi työkoneelta kuvia siivotessani.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Marraskuuta ompelen


Pää on taas täynnä mietteitä ja ideoita eilisen käsityökerhon jäljiltä. 
Aloitettiin uusi työ. Tehtävänantona oli tehdä työ valitsemansa Kirsi Kunnaksen runon pohjalta. Työssä on määrä käyttää kankaalle siirrettyjä kuvia ja tekstejä sekä joku pieni esine. Tai jotain sinne päin.

 
Minä valitsin runon nimeltä Vuosi ja aloin ommella itselleni ensi vuodeksi kalenteria. Käytän siihen ainakin vanhaa kankaista kalenteria sekä häviävälle vessapaperirullan hylsylle ompelemiani kuvia. Palaan ensi vuoden kalenteriin tuonnempana.

Suuri äänestyskin on taas päättynyt tuossa sivupalkissa. Vastaajien mielestä näkkileivän levite tulee levittää: 

sileälle puolelle. Sitä mieltä oli 23 vastaajaa. 9 vastaajaa oli sitä mieltä, että reikäpuoli on oikeampi puoli levitteelle. Nyt sitten uusi kysymys, jonka on laatinut poika.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Porsaspuku esittäytyy




Tässä se nyt on. Ei siitä minusta tullutkaan ihan niin kamala, kuin luulin.





 








Nyt vain oli niin huonot kuvausolosuhteet, vinossa seisova malli, toimimaton kuvankäsittelyohjelma, tottelematon bloggeri, marraskuu ja maanantai.













 

lauantai 5. marraskuuta 2011

Jos pienestä tykkäätte

Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastaja ry:n viimeisimmässä jäsenlehdessä oli juttu aivan loistavasta nettisivustosta. Kyseessä on siis AIM - Artisans in Miniature ja heidän toimittamansa netissä kerran kuukaudessa ilmestyvä ilmainen ja taskokas nukkekotilehti. Tuolta sivustolta on pääsee myös heidän blogiinsa. Kummassakin on paljon kaikkea pientä ja ihanaa.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lisää vessapaperin hylsyistä





Kokeiluni veteen liukenevalla vessapaperirullan hylsyillä jatkuivat. Tällä kertaa leikkasin hylsyn auki, asettelin sen solumuovinpalan päälle ja kastelin varovasti. Höttö meinasi levitä ympäriinsä, mutta kasasin ja kaulitsin sitä muotoonsa vesiväripensselin varrella. Sitten ei auttanutkaan muu, kuin odotella mitä tapahtuu. Ja tapahtuihan sitä. Nyt minulla on ruman paperihylsyn sijasta soma pikku arkki käsintehtyä paperia.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Aina ei onnistu

Silloin joskus vuosia sitten, kun fleece-kangas yleistyi, ostin halvan vaaleanvioletin fleece-viltin ajatuksella tehdä siitä jotain. Viltti on kököttänyt pakkauksessaan kaapissa kaikki nämä vuodet, enkä minä ole siitä mitään tehnyt. Nyt näin kaupassa nätin fleece-tunikan ja ajattelin, että minäpä tekaisen siitä viltistä jonkun mukavan ja lämpimän hölttänän. Ajatus oli, että koristelen fleeceä farkkukankaalla. Siispä toimeen. Vaaleanvioletti on kyllä ihan minun värini, mutta tunikaa räätälöidessäni minulla oli koko ajan tunne, että teen jotain ihme porsaspukua.

Eikähän se fleecen väri siitä miksikään muuttunut, vaikka sitä farkkukankaalla koristelin. Mielessä pyöri värjäämisen mahdollisuus. Vähän epäilytti, tarttuuko fleeceen minkäänlaista väriä. Ei viitsisi ruveta monimutkaisiin tai kalliisiin keitoksiin tai pesukonevärjäyksiin ihan tyhjän päiten.

Kaupassa sattui kohdalle reilun neljän euron väri, jolla pystyi värjäämään ihan vain teräksiksessä pesualtaassa ilman sen kummempia toimenpiteitä. Paketin kyljessä tietysti sanottiin, mihin kankaisiin väriä ei voi käyttää. Enhän minä kuitenkaan tiennyt, mistä se fleecevilttini oli tehty, kun olin heittänyt sen pakkauksenkin jo menemään. (Älkää kertoko minulle, että fleece on polyesteriä, sillä näkeehän sen ihan vaikkapa wikipediasta.)

Ei muuta kuin värjäämään. Ja hyvältä näytti:

Siitähän tulee aikalailla ihananvärinen.

Mutta mitä sitä tyhjää, huuhdellessa väri häipyi kankaasta farkkukangasta lukuunottamatta kuin tuhka tuuleen tai kuin vesi viemäriin.

Nyt minulla on sitten violetilla farkkukankaalla koristellut värkit porsaspukuun. VOI OLLA, että esittelen sen täällä joku päivä, jos se sattuu valmistumaan.

torstai 27. lokakuuta 2011

Taas pitää kerätä vessapaperirullan hylsyjä

Tämän päivän askartelutuokiossa tarvitsin vessapaperirullan hylsyn. Mikä tahansa vessapaperinhylsy ei kuitenkaan käynyt. Tarvittiin hylsyä, jonka voi pakkauksen mukaan heittää vessanpönttöön, mutta jota ei vesilaitoksen mukaan saa heittää vessanpönttöön.


Leikkasin hylsyn auki ja ompelin siihen vapaalla konekirjonnalla kuvioita. Kun ompelukset olivat vaalmiita, kastelin hylsyn.

Hylsy muuttui paperihötöksi, jonka pystyi repimään pois kuvion ympäriltä. Ompelusten välistä höttöä jäi vielä pilkistämään (ainakin tässä ensimmäisessä kokeilussani).

Kuivatuksen jälkeen minulla on somia (?) kangasmerkkejä käytettäväksi tarvittaessa jossakin työssä.Eikä tarvittu häviävää kangasta tai ompelukehystä.

---

No jaa, kaikkea sitä ihmisen päähän pälkähtääkin. Tai miksipä ei pälkähtäisi, jos vessapaperirullan hylsyt ovat olleet pääraaka-ainetta lapsuuden askarteluissa.

torstai 20. lokakuuta 2011

Laukku mallia muovikassi

 
   

Aikaisemmin keskeneräisenä vilauttamastani tilkkumaalauskokeilusta syntyi laukku mallia muovikassi. Yläreunassa on kaksinkertainen farkkukangas ja välissä vahva kovikekangas. Niiden päälle on ommeltu sikinsokin vapaata konekirjontaa vahvikkeeksi. Ompelin kovikekangassuikaleen myös pohjaan.

Tässä laukussa farkut elävät jo kolmatta elämää. Ensin ne palvelivat normaalifarkkuina. Toisen elämän farkut saivat, kun niiden lahkeet rapsutettiin rikki raastinraudalla. Nyt farkuilla on vuorossa laukkuelämä.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Hyviä alkuja

 
 
 
Paljon toisiinsa liittymättömiä asioita, mutta vähän sanottavaa. Näin tällä kertaa.


torstai 13. lokakuuta 2011

Tyytyväisenä

 

(Leuhkimisen aihe ei kuitenkaan liene se, että entinen leikkas kiinni...)


Lauantaina olisi sitten Raahe-päivä. Mukaan piti ottaa kangasta pienimuotoista painamista varten. Ainakin leimasimilla painetaan. Muistiinpanoissani lukee myös sana kangasliidut, mutta en yhtään tiedä, miksi siellä niin lukee...

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Kurssilta tulossa

 

Olin viikonlopun kirjansidontakurssilla, jossa opetettiin koptisidos. Ehdin sitoa kaksi kirjaa.
 
Vasemmalla A4:n korkuinen, ja puolikkaan A4:n levyinen kirja, jonka kansissa on kopio vanhasta kaavalehdestä. Oikalla A5-kokoinen kirja, jonka kannet ovat itse marmoroimastani paperista.
Tässä takakannet. 
 



Osa kapean kirjan sivuista on lehdistä talteenottamiani käsityöoheita ja muuta tarpeellista, mutta valtaosa tyhjiä sivuja.



 
En ole ennen sitonut kirjoja koptisidoksella, mutta se oli erittäin mielenkiintoinen ja mukava kirjansidontatapa.

Toisen kirjan kansi oli tarkoitus tehdä osittain farkkukankaasta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä ompelukoneeni päätti lopettaa toiminnan eilen illalla juuri, kun minun olisi pitänyt ommella kansia....

Kurssilla oli mukavia ihmisiä, jotka tekivät hienoja kirjoja. Katsokaa esimerkiksi TÄÄLTÄ.