torstai 24. marraskuuta 2011

Heippa vaan

Edellisessä postauksessa esitelty kalenterityön hyvä alku edistyy tasaisen varmasti, mutta hitaasti. Mitään uutta ei siis esiteltävissä. Tervehtiköön teitä tämä noin kymmenen vuotta sitten huovuttamani nalle, jonka kuva löytyi työkoneelta kuvia siivotessani.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Marraskuuta ompelen


Pää on taas täynnä mietteitä ja ideoita eilisen käsityökerhon jäljiltä. 
Aloitettiin uusi työ. Tehtävänantona oli tehdä työ valitsemansa Kirsi Kunnaksen runon pohjalta. Työssä on määrä käyttää kankaalle siirrettyjä kuvia ja tekstejä sekä joku pieni esine. Tai jotain sinne päin.

 
Minä valitsin runon nimeltä Vuosi ja aloin ommella itselleni ensi vuodeksi kalenteria. Käytän siihen ainakin vanhaa kankaista kalenteria sekä häviävälle vessapaperirullan hylsylle ompelemiani kuvia. Palaan ensi vuoden kalenteriin tuonnempana.

Suuri äänestyskin on taas päättynyt tuossa sivupalkissa. Vastaajien mielestä näkkileivän levite tulee levittää: 

sileälle puolelle. Sitä mieltä oli 23 vastaajaa. 9 vastaajaa oli sitä mieltä, että reikäpuoli on oikeampi puoli levitteelle. Nyt sitten uusi kysymys, jonka on laatinut poika.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Porsaspuku esittäytyy




Tässä se nyt on. Ei siitä minusta tullutkaan ihan niin kamala, kuin luulin.





 








Nyt vain oli niin huonot kuvausolosuhteet, vinossa seisova malli, toimimaton kuvankäsittelyohjelma, tottelematon bloggeri, marraskuu ja maanantai.













 

lauantai 5. marraskuuta 2011

Jos pienestä tykkäätte

Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastaja ry:n viimeisimmässä jäsenlehdessä oli juttu aivan loistavasta nettisivustosta. Kyseessä on siis AIM - Artisans in Miniature ja heidän toimittamansa netissä kerran kuukaudessa ilmestyvä ilmainen ja taskokas nukkekotilehti. Tuolta sivustolta on pääsee myös heidän blogiinsa. Kummassakin on paljon kaikkea pientä ja ihanaa.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lisää vessapaperin hylsyistä





Kokeiluni veteen liukenevalla vessapaperirullan hylsyillä jatkuivat. Tällä kertaa leikkasin hylsyn auki, asettelin sen solumuovinpalan päälle ja kastelin varovasti. Höttö meinasi levitä ympäriinsä, mutta kasasin ja kaulitsin sitä muotoonsa vesiväripensselin varrella. Sitten ei auttanutkaan muu, kuin odotella mitä tapahtuu. Ja tapahtuihan sitä. Nyt minulla on ruman paperihylsyn sijasta soma pikku arkki käsintehtyä paperia.