sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Tuijottavat päät

Puhtaalla ja tyhjällä ompelupöydällä voi tehdä vain pieniä asioita, joista tulee pieniä sotkuja. Juuri kun olin saanut ommeltua ylläolevan hahmon, alkoi vaivata parin silmäparin tuijotus.
Pöydällä olevassa korissa on kaupan löytölaarista ja kirpputorin alennusmyynnistä pelastetut nuken posliinipäät ja -kädet. Siellä ne ovat olleet ihan tyytyväisinä jo vuosikausia. Vaikka olenkin heidät pelastanut löytölaarien kurjalta kohtalolta, en ole koskaan heille edes luvannut, että he tulisivat joskus saamaan vartalot. Mutta ihan siihen malliin sieltä nyt tuijotettiin, että minun oli pakko alkaa miettiä asiaa. 
Tilannetta helpotti, että olin juuri huomannut yhdessä omistamassani kirjassa kaavat nuken vartalolle. Eli tuolla ne nyt ovat työn alla. Siitäkin huolimatta, että yritin hokea itselleni, että sentin halkaisijaltaan olevien pienten kätösten ompeleminen ei tule olemaan mitään lystiä. Näistä lisää tulevaisuudessa.

Viikon kysymysähän oli: "Kitara vai piano?".
 Kitara hävisi 9-17. Uusi kysymys kysyy: "Punainen vai sininen?".


2 kommenttia:

  1. ai että.tuo eka kuva puhutteleee mua..sulla on niin hyvä viiva. enteileekö kuva muuten matkakuumetta? siinähän on ihan selvästi rullien päällä matkalaukku ja reissaajallakin kesähame päällä...:)

    mielenkiinolla odottelen tuijottajien vaatettamisprojektia. :)

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos! Matkalaukkuhan sillä tosiaan taitaa olla... Vaatettamisprojektikin etenee. Nähdään lauantaina!

    VastaaPoista