lauantai 29. syyskuuta 2012

Näitä taas

Näitä alkuvuodesta tuttuja hahmoja syntyi taas yhtenä päivänä. Nämä on siis kirjottu vapaalla konekirjonnalla hajoavalle vessapaperinhyslylle.
Tällä kertaa ompelin osan hahmosta vähän harvempaa, laitoin kirjonnan loppupuolella hylsyn alle palan organzaa, ja rapsutin osasta hahmoa paperin kokonaan pois kynsiharjalla.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Laukkuahan tässä tarvittiinkin

Kirpparilta löytyneet kaksi letitettyä nahkavyötä pakottivat minut laukun tekoon. Yhdistin vyöt toisiinsa, jotta sain mieluiseni pituisen sangan. Itse laukku syntyi kahdesta farkkutaskusta, joiden ympärille jätin farkuntakamuksen kangasta. Jatkoin kappaleita ompelemalla alareunaan kaitaleen, johon olin painanut ja kirjaillut sydämiä.
 Laukun molemmat puolet ovat siis samannäköisiä.
Ja huomio käsityökerholaiset, työstä löytyy leimasimen jälkiä, vaikken viimeksi kurssille ehtinytkään!
Vuoriksi päätyi verhonpätkä.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Torkkupeitto tilkuista


Enpä tiennytkään henkilökohtaiseen tilkkutyöpiiriini ( = minä, tilkut & inspiraatio) ilmoittautuessani, kuinka kovaan rääkkiin sitä itsensä pisti. Pari päivää aamukuudesta yli kellonympärys ompelukoneella tai tilkkuja tuijottamassa, välissä 5-25 kilometrin pyörälenkki ja ruuaksi viikonlopulta jääneitä tähteitä. Sen lisäksi ompelupiirini valtasi lähes koko talon. Yhdessä huoneessa leikkasin kankaita, toisessa ompelin ja kolmannessa sovittelin palasia yhteen.

Mutta siinä se nyt on, kuten kuvassa näkyy (harmi, etten tullut silittäneeksi työtä ennen valokuvausta...). Torkkupeitto on kooltaan noin 125x160 senttiä. Kuten edellisessä postauksessani kerroin, ompelin peiton minun ja tytön aikoinaan painamista ja värjäämistä sekä siskoni painamista kankaista.

 
Ongelmallisin oli tämä iso ötökkätilkku, joka ei minusta oikein värimaailmaltaan sopinut muihin tilkkuihin. Siitä huolimatta päätin käyttää sen tähän työhön.

Ratkaisin ongelmaa peiton taakse tulevan fleece-viltin värivalinnalla sekä vihreillä tikkauksilla siellä täällä.

Jossain vaiheessa minun piti käydä pitkiä keskusteluja itseni kanssa myös ylläolevan tonttutilkun tilanteesta. Se nimittäin alkoi näyttää aika pliisulta muiden tilkkujen keskellä. Tätä ongelmaa paikkamaan ompelin tilkkuun värikkäitä nappeja ja rinkuloita.

Henkilökohtaisen tilkkupiirini palautepalaverissa todettiin, että tunnelma oli mukaansatempaava ja innostunut, vaikka ensimmäinen kokoontuminen venähti oletettua pidemmäksi. Seuraavan tapaamisen kokoonkutsujaksi valittiin inspiraatio.


maanantai 10. syyskuuta 2012

Aamulla varhain

Kuten olen täälläkin kertonut, olen selannut opistojen syyskauden tarjontaa tiiviisti. Menisinkö tekemään muinaispuvun paitaa, tilkkutöihin vai kirjontaan?

Asia ei edennyt jahkaamista pidemmälle, joten päätin aloittaa ainakin tilkkupiirissä. Tai siis päätin perustaa itselleni oman henkilökohtaisen tilkkupiirin. Se on kovin kätevää, koska silloin voi kokoontumisia sovitella helposti tilanteen mukaan.

Ensimmäinen kokoontumiseni oli toissa viikolla. Kokosin silloin läjän kankaita ompelukoneen viereen. Läjään päätyi minun ja tyttären vanhempi-lapsi käsityöpiirissä vuosia sitten värjäämämme ja painamamme kankaanpalat. Seurakseen ne saivat pinon siskon värjäys- ja painantakokeiluja.

Toinen tilkkupiirini kokoontuminen oli tänä aamulla kello kuusi. Olin tuossa vaiheessa jo käynyt mutkan rautatieasemalla ja juokaissut aamukahvit. Sitten huomasin, että paikalla olivat minä, tilkut ja inspiraatio. Siitä se lähti, saas nähdä mitä piirini saa aikaiseksi!

lauantai 1. syyskuuta 2012

Lokakuutasku

Käsityökerhon toinen, hyvin epävirallinen kesätehtävä oli tehdä annetusta kalenterisivusta jotakin. Voi olla, että kalenterin kuva piti kirjoa kankaalle tai jotakin vastavaa. Mutta koska en muista, niin sain tehdä sivulle ihan mitä halusin!

Kirjailin ompelukonella maalaukseen vähän lisää värejä ja ääriviivoja ja kalenteriosaan koukeroita. Sitten taitoin kalenterinsivn kahtia ja ompelin alareunan ja osan sivureunasta kiinni. Sitten vielä päällystin tekeleen kontaktimuovilla. Ja siitähän syntyi säilytystasku kaikenmaailman tärkeille papereille.

Kerrottakoon tässä vielä sekin, että paperin ompelu on minusta äärettömän mukavaa.